Liiton historiaa

Uuden Insinööriliiton historia alkaa vuodesta 1919, jolloin neljäkymmentä Tampereen teknillisen opiston entistä oppilasta perusti Tampereen Teknilliset -yhdistyksen. Huhtikuun viidentenä päivänä pidetyn perustamiskokouksen puuhamiehinä olivat Tauno Pöllänen, Ilmari Stenberg, Reino Hirn ja F. Alarik Lundberg. Puheenjohtajaksi yhdistykselle valittiin Niiko Rauvala ja sihteeriksi Feliks Lundberg.

Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia Tampereen teknillisen opiston käyneiden yhdyssiteenä, avustaa heitä maan teollisuuden ja tekniikan kehityksen seuraamisessa sekä valvoa opiston käyneiden etuja.

Oikeus insinöörinimikkeeseen 1943
1930-luvulle tultaessa kysymys insinöörinimikkeestä jätti varjoonsa monet muut toiminnot. Insinöörin titteliä jouduttiin kuitenkin vielä odottamaan. Vasta joulun alla 1943 Tasavallan Presidentti antoi asetuksen, joka antoi teknillisen opiston käyneille oikeuden myös insinöörinimikkeeseen. Myös aikaisemmin tutkintonsa suorittaneet saivat oikeuden insinöörin arvonimeen.

Yhdistys kasvoi liitoksi
Vuosien mittaan teknillisten oppilaitosten määrä kasvoi ja yhdistyksen toiminta valtakunnallistui. Vuonna 1946 yhdistyksen nimeksi päätettiin ottaa Yleinen Insinööriyhdistys ry ja sen kotipaikaksi nimitettiin Helsinki. Viisikymmentäluvulla jäseniä ja paikallisosastoja oli jo niin paljon, että yhdistyksestä haluttiin liittopohjainen. Näin tapahtui vuonna 1954 ja yhdistys otti nimekseen Insinööriliitto ry. Liittoon kuului tässä vaiheessa jo 22 paikallisosastoa. Seuraavana vuonna liittyi viisi yhdistystä lisää ja ensimmäisenä opiskelijayhdistyksenä Turun Teknillisen Opiston Oppilasyhdistys ry.

Liiton 50. juhlavuonna 1969 jäsenyhdistyksiä oli 33 ja niissä jäseniä noin 7 000.

Työmarkkinatoiminnan vahvistuminen
1960-luvun loppuun mennessä insinöörikunta oli kasvanut ja nuortunut huomattavasti. Nuoret insinöörit ja opiskelijat ajoivat työmarkkinatoiminnan painottamista liitossa. Vuonna 1973 Insinööriliitto yhdessä Korkeakouluinsinöörien ja Arkkitehtien Liiton (KAL) ja Akavan kanssa muodostivat YTN:n. Vuonna 1976 YTN-järjestöt liittyivät Akavaan. Insinööriliitosta tulikin Akavan toiseksi suurin jäsenjärjestö. YTN rekisteröitiin vasta vuonna 1993 ja samalla sen nimeksi tuli Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry.

Vahvaa vaikuttamista koulutuspolitiikkaan
Insinööriliitto on koko historiansa ajan pyrkinyt vaikuttamaan insinöörikoulutuksen laatuun. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa liitto joutui puolustamaan insinöörinimikettä, kun teknikot yrittivät omia sitä metsäinsinööri- ja puuinsinööri-nimikkeiden muodossa. Liitto onnistui osittain, sillä teknikot eivät saaneet käyttöönsä metsä- ja puuinsinöörinimikkeitä, vaan metsätalous- ja puutalousinsinöörinimikkeet.

Vuoden 1980 selvityksen mukaan Suomen insinööritutkinto vastasi kansainvälisissä vertailuissa ylintä luokkaa. Vuonna 1986 FEANI antoi virallisen päätöksen Suomen insinöörikoulutuksen kuulumisesta insinöörirekisterin ylimpään luokkaan. Vuonna 1987 FEANI otti käyttöön European Engineer (EurIng) -nimikkeen, jonka pitäisi taata henkilön ammattipätevyyden eurooppalaisella tasolla ja on samalla arvonimi.

Vuonna 1987 annettu laki ammatillisista oppilaitoksista ja asetus teknillisistä oppilaitoksista sai vihdoin liikkeelle ammattikorkeakoulujen kehittämistyön. Insinööriliitto oli mukana esittämässä näkemyksiään ja osittain onnistui tavoitteissaan. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla perustettiin lukuisia uusia teknillisiä oppilaitoksia. Vaikka Insinööriliitto vastusti teknillisen oppilaitosverkoston kasvattamista, elinkeinoelämä lobbasi tulevaisuuden insinööritarpeella.

Insinöörejä työttömänä laskusuhdanteissa
Talouden laskusuhdanteet ovat myös vieneet insinööreiltä työpaikkoja. Ensimmäisen kerran työttömyys iski myös insinööreihin 1970-luvun lopulla. Vuoden 1978 lopussa työttömiä insinöörejä oli noin 1 500. 1990-luvun lama jätti jälkensä insinöörikuntaan, vuonna 1993 työttömiä insinöörejä oli jo yli 7 000, eli 14,7 prosenttia ammattikunnasta. Syksyllä 2008 alkanut talouden laskusuhdanne on myös iskenyt insinööreihin; insinööreistä noin 5 prosenttia oli työttömänä loppuvuodesta 2009. Insinöörien työttömyys lähti loivaan laskuun alkuvuodesta 2010.

90 vuotta insinöörien edunvalvontaa
Uusi Insinööriliitto vietti 90-vuosijuhlaansa marraskuussa 2009. Nykyään liittoon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 70 000 jäsentä ja se muodostuu 30 aluejärjestöstä ja 6 valtakunnallisesta järjestöstä. Uuden Insinööriliiton toiminnan ydin tiivistyy peruslupaukseen ”Uusi Insinööriliitto – Tulevaisuuden turvaa”.

Lähteet: Insinööriliiton historiaa: Insinööriliitto 75 vuotta
             90 vuotta insinöörien hyväksi/Anitta Valtonen, Uusi Insinööri –lehti 9/2010